Hyvää äitienpäivää!

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Meillä äitienpäivä alkoi melko vauhdikkaissa tunnelmissa. Tyttö heräsi, syötin hänet, ja nostin olkapäälle röyhtäiseen. Aattelin lähtee vaipanvaihdolle, kun Tytöltä tuli pissa ja sehän sitten rupesi valumaan yli äyräiden lattialle ja minun päälle... Ei siinä muu auttanut, huusin Iskää apuun (pojat olivat Piipiksen huoneessa leikkimässä) ja ruvettiin siivoilemaan.

Aamussa se oli kuitenkin luksusta, kun sain aamiaisen valmiina pöytään. Aivan ihanaa hemmottelua! Voisin tottua sellaiseen vaikka joka päivä...

Päivällä kävimme isolla kirkolla Mäkkärissä syömässä. Mäkkäri oli minun toiveeni, käytiin kyllä pikaisesti muitakin ravintoloita tsekkaamassa, mutta ne olivat niin täynnä, että ei ruvettu jonottelemaan. Ruoan jälkeen käytiin jätskillä ja autopesussa. Reissussa oltiin kolme ja puoli tuntia, ja Tyttö nukkui koko tämän ajan.

Kotona rupesimme pihahommiin. Piipis sai leikkiä, Iskä teki vadelmapuskille tukipuita, ja minä nypin kukkapenkkejä. Melko arkisia touhuja meillä on tänään ollut, mutta mukavaa yhdessäoloa perheen kanssa. Iskä on touhunnut melkoisesti, illalla vielä teki ruuan ja laittoi tiskit. Siihenkin voisin tottua :-).

Nykyaikana on hirmusti kaikenlaisia vaihtoehtoja vauvanhoidossa. Olisikin helppoa, jos olisi jonkin tyylin vannoutunut kannattaja. Esimerkiksi vaipattomuuden, kestovaippailun, tutittomuuden, liinailun tms. Mutta kun itse on tällainen kaiken "sekakäyttäjä", niin välillä tuntuu, että se ei riitä. Esimerkiksi Piipistä odottaessa olin sitä mieltä, että kestovaippailu ei voi olla kovin työlästä. Tai, että eihän vauva tuttia tarvi, jos se saa riittävästi tissiä. Ja vaipattomuuttakin kokeilimme, pottailua harjoitimme menestyksekkäästi useamman kuukauden (toki pidimme vaippaa ja siihenkin tuli tarpeita), kunnes Piipis meni päikkyyn ja se ei enää sen jälkeen niin hyvin onnistunut. Ja arjessa koin kertikset helpommaksi vaihtoehdoksi ja se tuttikin tuli käyttöön melko nopeasti. Liinailuun kylläkin hurahdin, mutta senkin jouduin jättämään selkäkipujen takia.

Nyt Tytön kanssa olen aatellut, että mennään sillä tavalla mikä parhaiten meidän perheeseen sopii. Kestovaippailu on sellainen juttu, jota haluaisin enemmänkin harrastaa, mutta jotenkin ei ole energia riittänyt. Liinailtu ollaan vähän, mutta mielestäni ei sitäkään riittävästi. Ja siitäkin tulee huono omatunto, että saako Tyttö nyt riittävästi kosketusta ja hellyyttä, liinailulla sitä kun voisi lisätä. Pitäisiköhän sitä antaa itselleen kuitenkin hieman löysää ja unohtaa huono omatunto, kun kerran ihan kaikkeen ei pysty?

Tytön nukkumisista täytyy sanoa sen verran, että yöt ovat rauhoittuneet melkoisesti. Rupesin syöttämään Tyttöä niin, että itse olen istuvassa asennossa. Maitoa ei enää valu Tytön nenään ja tuki sitä. Näin olen ainakin itse asian järkeillyt, että kun maitoa meni nenuun, niin Tytön hengitys vaikeutui ja aiheutti ähinät ja kähinät öisin. Katotaan nyt, jos tämä minun teoriani pitää paikkansa pidemmän päälle. Nyt se on ainakin toiminut useamman yön ja Tyttö nukahtaa hyvin omaan sänkyynsä.

Mutta kaikkinensa äitiys on kyllä mahtava juttu, ja lapset ovat niin suloisia!