Väliaikatietoja
Täällä vielä odotellaan... Laitanpa nyt hiukan väliaikatietoja. Maanantaina kävin neuvolassa, josta laitettiin lähete Taysiin yliaikaiskontrolliin. Tänään tuli kirje, ja kontrolli olisi perjantaina klo 10.00. Toivottavasti tämä odotus silloin viimeistään päättyisi...
Jos vielä perjantaina meinaavat minut kotiin lähettää, niin minulle täytyy kyllä hyvin perustella, että mikä hyöty siitä vauvalle vielä on. Uskoisin, että tässä tilanteessa käynnistys on paras vaihtoehto, kun vauva ei itestään meinaa syntyä. Yliaikainenhan tämä vauva ei vielä ole kuin ensi maanantaina, mutta joka tapauksessa, en usko, että on enää mitään hyötyä tilannetta kypsytelläkään. Varsinkin, kun minun oloni ei ole kovin hyvä, olisi se parempi, että jaksan synnyttääkin vielä...
No niin, jälleen tuli melkoista vuodatusta, mutta kyllä nämä päivät niin tylsiltä tuntuvat tässä vaiheessa. Onneksi Iskä jäi eilen lomille, se helpottaa huomattavasti. Saavat Piipiksen kanssa touhuta, ite kun en jostain kumman syystä enää pysty niin hyvin leikkimään yms. touhuilemaan tämän mahan kanssa.
Lauantaina oltiin koko päivä reissun päällä. Piipis oli mummula-pappalassa hoidossa, ja Iskän kanssa käytiin koeajamassa yksi auto. No, kauppoja ei tullut, hinnassa oli yllättäen vielä näkemyseroja. Koeajossa oli Pösön 406:nen. Ajo-ominaisuuksiltaan Pösö on todella hyvä, tiesin sen kyllä jo ennen kuin könysin ratin taa, mutta käyttövarmuudeltaan se ei kyllä ole Toyotan veroinen. Joten auto jäi vielä kauppaan ja me jäimme harkitsemaan. Kyllähän meidän Toyolla nyt vielä ajelee, ja kilometrit on halpoja, kun auto on kokonaan maksettu. Ainoo vaan, että sitä tilaa ois niin kiva saada lisää autoon(kin)...
Autokauppakierroksen jälkeen söimme mummula-pappalassa mummun tekemää hyvää ruokaa, hän oli laittanut tyttärelleen syntymäpäiväruuan, ja me pääsimme siinä siivellä ruokapöytään.
Lauantaina iltasella ajelimme vielä Akaaseen katsomaan Mörköoopperaa. Taisi olla viimeinen kerta, kun Mörköoopperan näen, se on myyty ja odottelee lähtöä uuteen talliin. Täytyy myöntää, että ikävä tulee, oli se niin kiva poniheppa käydä ratsastelemassa. Voi kun olisi raha- ja elämäntilanne toinen... No, ehkä jonain päivänä minun 20-vuotinen haaveeni omasta hepasta toteutuu... Toivossa on hyvä elää!
Kyllä on vaan komeata keliä pitänyt viime päivät. Aivan ihanaa, kun aurinko vihdoin paistaa ja on lämmintä. Piipis meni päikkäreille, ite taidan keksiä jotain mukavaa tekemistä, taidanpa lähteä vaikka Ideaparkiin huvikseni kävelemään...
Jos vielä perjantaina meinaavat minut kotiin lähettää, niin minulle täytyy kyllä hyvin perustella, että mikä hyöty siitä vauvalle vielä on. Uskoisin, että tässä tilanteessa käynnistys on paras vaihtoehto, kun vauva ei itestään meinaa syntyä. Yliaikainenhan tämä vauva ei vielä ole kuin ensi maanantaina, mutta joka tapauksessa, en usko, että on enää mitään hyötyä tilannetta kypsytelläkään. Varsinkin, kun minun oloni ei ole kovin hyvä, olisi se parempi, että jaksan synnyttääkin vielä...
No niin, jälleen tuli melkoista vuodatusta, mutta kyllä nämä päivät niin tylsiltä tuntuvat tässä vaiheessa. Onneksi Iskä jäi eilen lomille, se helpottaa huomattavasti. Saavat Piipiksen kanssa touhuta, ite kun en jostain kumman syystä enää pysty niin hyvin leikkimään yms. touhuilemaan tämän mahan kanssa.
Lauantaina oltiin koko päivä reissun päällä. Piipis oli mummula-pappalassa hoidossa, ja Iskän kanssa käytiin koeajamassa yksi auto. No, kauppoja ei tullut, hinnassa oli yllättäen vielä näkemyseroja. Koeajossa oli Pösön 406:nen. Ajo-ominaisuuksiltaan Pösö on todella hyvä, tiesin sen kyllä jo ennen kuin könysin ratin taa, mutta käyttövarmuudeltaan se ei kyllä ole Toyotan veroinen. Joten auto jäi vielä kauppaan ja me jäimme harkitsemaan. Kyllähän meidän Toyolla nyt vielä ajelee, ja kilometrit on halpoja, kun auto on kokonaan maksettu. Ainoo vaan, että sitä tilaa ois niin kiva saada lisää autoon(kin)...
Autokauppakierroksen jälkeen söimme mummula-pappalassa mummun tekemää hyvää ruokaa, hän oli laittanut tyttärelleen syntymäpäiväruuan, ja me pääsimme siinä siivellä ruokapöytään.
Lauantaina iltasella ajelimme vielä Akaaseen katsomaan Mörköoopperaa. Taisi olla viimeinen kerta, kun Mörköoopperan näen, se on myyty ja odottelee lähtöä uuteen talliin. Täytyy myöntää, että ikävä tulee, oli se niin kiva poniheppa käydä ratsastelemassa. Voi kun olisi raha- ja elämäntilanne toinen... No, ehkä jonain päivänä minun 20-vuotinen haaveeni omasta hepasta toteutuu... Toivossa on hyvä elää!
Kyllä on vaan komeata keliä pitänyt viime päivät. Aivan ihanaa, kun aurinko vihdoin paistaa ja on lämmintä. Piipis meni päikkäreille, ite taidan keksiä jotain mukavaa tekemistä, taidanpa lähteä vaikka Ideaparkiin huvikseni kävelemään...

0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu