Perhetupa

Tänään käytiin Piipiksen kanssa perhetuvassa. Perhetupa on meidän kotia vastapäätä, matkaa ei ole kuin jokunen hassu askel. Siellä oli "parkkipäivä", elikkäs tiistaisin ja torstaisin sinne saa jättää yli 1 vee lapsen aamupäiväksi hoitoon. Se onkin hirmu suosittua, ensi torstain ja tiistain paikat oli jo varattu.

Me saimme käydä tutustumassa paikkoihin, vaikkakaan ei ollut ns. perhepäivä. Ohjaajat lähtivät lasten kanssa hakemaan pajunkissoja askartelua varten ja me menimme sisälle Piipiksen kanssa tutustumaan paikkoihin. Vähän ajan päästä ohjaajat ja lapset tulivat, ja kerkesin vähän aikaa jutustella "pääohjaajan" kanssa. Ihan mukavan tuntuinen paikka oli, ja näkee vähän muitakin ihmisiä, joten siellä voisi varmaan ruveta ihan käymäänkin.

Viikonloppuna ja eilen oloni oli melko väsynyt. Tänään mulla on ollut hiukan parempi olo. Su-ma välisenä yönä jo rupesin elättelemään jälleen toivetta, että lähtö synnärille tulisi etuajassa. Puoliltaöin rupesin tunnustelemaan outoa oloa koko lantion alueella, joka lähti välillä pois. Nukuttua en saanut, joten nousin katselemaan telkkaria. Kolmen aikaan yöllä nämä tuntemukset loppuivat, joten päätin lähteä takaisin maate ja sainkin nukuttua pari tuntia. Ilmeisesti nämä tuntemukset olivat kevyitä supistuksia, mutta loppuivat kyllä siihen. Enpä tiedä mistä nämä tuntemukset johtuivat, oisko siitä akupainannasta, mutta koskapa ne eivät saaneet mitään muuta aikaiseksi kuin unettoman yön, niin en ole enää tuota akupainantaa jatkanut. Kokeillaan sitten uudestaan, kun laskettu aika lähestyy, jos silloin niistä olisi enemmän hyötyä.

Tässäpä oli pikaiset päivitykset, seuraavalla kerralla jälleen lisää.