Syyslomailua

Kyllä on mukava olla lomalla! Tämän viikon saa nautiskella ilman työhön lähtöä. Aamulla kylläkin heräsin jo melko aikaisin, varttia vaille seitsemän. Eipä sitä ole viikolla tottunut pitkään nukkumaan. Piipis kyllä heräili minun seurakseni, saimme aamutouhut touhuta rauhassa ilman kiirettä, ihanaa!

Eilen kävin Karvalankamaton kanssa "kasvattajan" luona kynsienleikkuussa. Eipä ole "siedättämisestä" ollut apua, jonkun aikaa kokeilimme kynttä kerrallaan leikkaamista, ja aina siitä tuli tappelu (ja koira oli paniikissa yms.). Kasvattajan kanssa ne olikin hyvä leikata, hänellä ei mene hermot siinä hommassa niin nopeasti. Minä pidin Karvalankamattoa maassa ja kasvattaja leikkasi. Hirveä hommahan se oli ja koira huusi niinkuin päätä leikattais, mutta palkkioksi (ja jo ennen leikkuuta) sai mennä ulos juoksemaan kavereitten kanssa.

Kasvattaja pääsi heinäkuussa muuttamaan uuteen kotiin miehineen ja koirineen. Kyllä olikin todella hieno talo, siellä oli nätit pinnat ja hyvä pohjaratkaisu. Oikein paljon onnea uuteen kotiin!

Tänään on Karvalankamaton syntymäpäivä. Vuosia tulee täyteen 11. Kyllä sen huomaa, ettei koira ole enää ihan nuori. Eilen kun koira sai juoksennella vapaana, niin illalla ja tänään se on vain lepäillyt.

Näin ekana lomapäivänä olen ahkeroinut ja laittanut skannerin toimintakuntoon Iskän suosiollisella avustuksella. Ajuri piti hakea netistä, kuten myös ohjelmisto, koska ohjelmiston asennuslevyke ei jostain syystä toiminut. No, skanneri on toimintakunnossa, ja sain skannattua masuasukin kuvat, joten tässä ne ovat:




Eikö ole ilmiselvä yhdennäköisyys äipätin ja iskän kanssa? Keskimmäisestä kuvasta ei hyvin saa selvää, lääkäri antoi sen lähinnä noita lukuja varten, siitä näkyy pituus ja paino. Tässä se kuva näkyy kylläkin melko pienenä, joten niistä tuskin saa selvää.

Piipis harjoittelee nykyisin pukemista. Hän on saanut ihan melkein ite jo pari kertaa pitkät kalsarit jalkaan. Ja ollut hirmu ylpeä saavutuksestaan! Ja tietysti on äippä ja iskäkin ollut. Piipis on kyllä aina ollut kovin omatoiminen, ja tässä iässä se vielä voimistuu. Kaikki pitäisi saada tehdä itse. No, täytyy myöntää, etten kovin harmissani ole asiasta.

Tällaista tällä kertaa. Heissan jälleen!