Joulun aikaa - ihanaa taikaa.
Ihanaa, minullakin alkoi odotettu joululoma tänään. Pojat olivat jo eilen lomalla, ja tänään olemme saaneet lomailla yhdessä.
Minun aamuni alkoi käynnillä sokerirasituskokeessa. 15 yli kahdeksan olin paikalla, ottivat verikokeen ja juottivat energia-sokerilientä. Sitten odottelua tunnin verran, kunnes uusi verikoe. Jälleen odottelua tunnin verran ja kolmas verikoe. Ja koko tämä aika syömättä. Yllättävän hyvä olo minulla oli, muuta kuin väsymys ei haitannut. Huomenna soittelen neuvolaan, ja kyselen tuloksia.
Kokeen jälkeen maistuivat päikkärit, Piipis meni samoten päikkäreille. Piipiksen sänkyyn minäkin nukahdin...
Iltapäivällä lähdimme koko perheen voimin tonttujen asialle Ideaparkiin. Samalla saimme ostettua kinkun meille, viinilaseja yms. Näimmepä joulun suosituimman kaverinkin, joulupukin. Piipistä vähän jänskätti, kun ei ole niin läheltä aiemmin oikeaa pukkia nähnyt...
Tämä joululoma onkin jo hyvin organisoitu: tänään tuli hankittua viimeiset lahjat, huomenna edessä reissu Keski-Suomeen, perjantaina siivouspäivä (meillä on ilmeisesti kovin likaista, koska Tätskä ja Pappa ovat luvanneet tulla auttamaan...), lauantaina ostamme loput joulun ruokatarvikkeet, sunnuntaina paistamme kinkun ja maanantaina jo pukki tuleekin. Haudalla käynti jää ilmeisesti joulupäivään, jos jossain vaiheessa ei siellä sitten ennen aattoa keretä käymään.
Voi että, kuinka Piipis osaa olla niiiiiin suloinen! Yhtenä iltana ennen nukkumaanmenoa, kun Iskä oli viemässä Piipistä hampipyykille, niin Piipis tuumasi: "Mää äitistä tykkään!". Kyllä tuollaisesta lauseesta sydän heltyy.
Tänään Piipis oli erittäin iso poika. Kauppareissulla tuli pissihätä, jonka hän ilmoitti ykskantaan: pissi. Yritettiin sanoa, että nyt tarttee vaippaan pissiä, koska vessaa ei ollut lähellä ja kotia kohti olimme jo menossa. No, eipähän iso poika halunnut vaippaan pissiä, vaan odotti kotia saakka. Odotusaikaa oli n. 20 minuuttia, jotenka hyvin meidän iso poika osaa jo pidätellä. Ja kuinka vanhemmat olivat jälleen ylpeitä!
Piparkakkutalon teimme tänä iltana, kylläkin valmiista talomuotista. Elämäni ensimmäinen piparkakkutalo... Sen se on kyllä vähän näköinenkin...
Viime sunnuntaina kävin hepoja katsomassa, yritin ottaa kuvia, mutta oli niin pimeä päivä, ettei tullut hyviä kuvatuksia. Yksi onnistui sen verran, että laitanpa sen tähän:
Minun aamuni alkoi käynnillä sokerirasituskokeessa. 15 yli kahdeksan olin paikalla, ottivat verikokeen ja juottivat energia-sokerilientä. Sitten odottelua tunnin verran, kunnes uusi verikoe. Jälleen odottelua tunnin verran ja kolmas verikoe. Ja koko tämä aika syömättä. Yllättävän hyvä olo minulla oli, muuta kuin väsymys ei haitannut. Huomenna soittelen neuvolaan, ja kyselen tuloksia.
Kokeen jälkeen maistuivat päikkärit, Piipis meni samoten päikkäreille. Piipiksen sänkyyn minäkin nukahdin...
Iltapäivällä lähdimme koko perheen voimin tonttujen asialle Ideaparkiin. Samalla saimme ostettua kinkun meille, viinilaseja yms. Näimmepä joulun suosituimman kaverinkin, joulupukin. Piipistä vähän jänskätti, kun ei ole niin läheltä aiemmin oikeaa pukkia nähnyt...
Tämä joululoma onkin jo hyvin organisoitu: tänään tuli hankittua viimeiset lahjat, huomenna edessä reissu Keski-Suomeen, perjantaina siivouspäivä (meillä on ilmeisesti kovin likaista, koska Tätskä ja Pappa ovat luvanneet tulla auttamaan...), lauantaina ostamme loput joulun ruokatarvikkeet, sunnuntaina paistamme kinkun ja maanantaina jo pukki tuleekin. Haudalla käynti jää ilmeisesti joulupäivään, jos jossain vaiheessa ei siellä sitten ennen aattoa keretä käymään.
Voi että, kuinka Piipis osaa olla niiiiiin suloinen! Yhtenä iltana ennen nukkumaanmenoa, kun Iskä oli viemässä Piipistä hampipyykille, niin Piipis tuumasi: "Mää äitistä tykkään!". Kyllä tuollaisesta lauseesta sydän heltyy.
Tänään Piipis oli erittäin iso poika. Kauppareissulla tuli pissihätä, jonka hän ilmoitti ykskantaan: pissi. Yritettiin sanoa, että nyt tarttee vaippaan pissiä, koska vessaa ei ollut lähellä ja kotia kohti olimme jo menossa. No, eipähän iso poika halunnut vaippaan pissiä, vaan odotti kotia saakka. Odotusaikaa oli n. 20 minuuttia, jotenka hyvin meidän iso poika osaa jo pidätellä. Ja kuinka vanhemmat olivat jälleen ylpeitä!
Piparkakkutalon teimme tänä iltana, kylläkin valmiista talomuotista. Elämäni ensimmäinen piparkakkutalo... Sen se on kyllä vähän näköinenkin...
Viime sunnuntaina kävin hepoja katsomassa, yritin ottaa kuvia, mutta oli niin pimeä päivä, ettei tullut hyviä kuvatuksia. Yksi onnistui sen verran, että laitanpa sen tähän:
lähettänyt Miltsu @ 9:08 ip.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu